perjantai 20. helmikuuta 2015

Time is precious so waste it wisely

Aika on kyllä kummallinen käsite. Silloin kun ei ole mitään tekemistä tai kun odottaa innolla jotain suurta tai vähän pienempääkin tapahtumaa, aika matelee hitaasti ja tuntuu kuin vuorokauteen olisi jostain ilmestynyt ekstra tunteja. Vastaavasti kun tekemistä riittäisi laskettavaksi molemmilla käsillä ja hauskaa on päivästä toiseen, tuntuu kuin joku olisi varastanut muutaman tunnin jokaisesta vuorokaudesta. Tällä hetkellä tää jälkimmäinen on mun kohdalla totta. Selasin eilen tätä blogia läpi ja tajusin, etten ole päivitellyt kuulumisia melkeinpä kokonaiseen kuukauteen! Tämä mennyt kuukausi tosin tuntuu vain viikolta tai kahdelta. Melkeinpä tasan kuusi kuukautta on nyt kulunut siitä kun tömistin Suomen pölyt jaloistani ja vain neljä kuukautta jäljellä ennen kuin laskeudun sinne takaisin. Sitä ei vaan voi tajuta miten nopeasti aika lentää silmien edessä ja tavallaan oon surullinen, etten voi tehdä sille mitään!

Mun elämään on mahtunut paljon koulupäiviä, kannustamista koripallopeleissä, nauramista vedet silmissä kavereiden kanssa ja valvomista aamu neljään hyppien ruutua pihalla jäätävässä pakkasessa. Koulussa oon tällä hetkellä tosi innoissani valokuvauskurssista, jolla opetellaan käyttämään kameran eri asetuksia ja otetaan kuvia, jotka opettaja sitten arvostelee ja joista saadaan palautetta muilta oppilailta. Ehkä pääsyy mun innostukseen on, että tähän mennessä olen saanut kaikista kuudesta kuvastani kaikkein parhaan arvosanan koko luokasta! Tähän liittyen pääsen myös ottamaan ihan kunnollisia kuvia, kun momin kaveri kysyi mua ottamaan kuvat heidän perheen lapsista häitä varten! Kuka tietää mistä mut vielä tulevaisuudessa löytää kuvailemasta! 

Kameraa en ole ehtinyt pitää menossa mukana (ja kurssia varten olevat kuvat on tällä hetkellä koulun koneilla) mutta kännykkään on muutamia kuvia kertynyt, joten tällä kertaa saatte ihailla niitä kuuluisia selfieitä!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti